Vuosaaren Marttojen historiaa

Vuosaaren Martat ry juhlisti 70 vuotista taivaltaan kutsumalla omat jäsenensä, lähialueiden marttayhdistyksien edustajat sekä yhteiskumppaneiden edustajat juhliin Vuosaaren kirkolle 8.3.2023

VUOSAAREN MARTAT 70 VUOTTA

Yhdistys on vanhin suomenkielinen yhdistys Vuosaaressa. Nordsjön Marttayhdistys ry perustettiin 5.3.1953 Lohjan kalkkitehdas Oy:n johtajan Petter Forsströmin aloitteesta. Myöhemmin nimeä on muutettu kahdesti, 5.6.1962 Vuosaaren Marttayhdistys ry ja 5.3.2020 Vuosaaren Martat ry. Perustamiskokouksessa oli läsnä 20 henkilöä, nykyisin yhdistyksen jäsenmäärä on 64. Puheenjohtajaksi valittiin silloin Lohjan kalkkitehtaan konttoripäällikön rouva Paula Olsoni. Yhdistyksen hallituksessa pitkään toimineista mainittakoon puheenjohtajat Aune Ekman ja Ulla Mutikainen, sihteeri Anneli Ojanen ja rahastonhoitaja Raija Piirainen.

Vuosaaren Martat ry 70 v juhla

Vuosaaren Martat juhlivat 8.3.2023 Vuosaaren kirkolla 70 vuotista taivaltaan. Juhlaan osallistui lähes 80 henkilöä, omia jäseniä ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Tunnelma oli lämminhenkinen ja puheissa kerrotut hauskat muistot saivat juhlaväen iloisesti nauramaan.

Juhlan juontajana toimi varapuheenjohtaja Lilja Kinnunen. Riitta Hirvonen vastasi tilaisuuden musiikista kokoamansa kuoron avustuksella. Kuoro esitti marttalauluja ja muita marttatoimintaan läheisesti liittyviä musiikkiesityksiä ja yleisökin sai välillä liittyä mukaan laulamaan.

Juhlapuheen esitti Uudenmaan Martat ry:n toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala. Puheessaan hän kertoi mm, että Vuosaaren marttojen perustamisen aikoihin perustettiin runsaasti marttayhdistyksiä. Martat tekivät silloin ja tekevät edelleenkin työtä kotien ja perheiden hyvinvoinnin hyväksi. Martat ovat aina olleet mukana ajan virrassa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Maire Karttunen kertoi yhdistyksen vaiheista yhdistyksen perustamisesta nykypäivään. Samoin hän kuvasi yhdistyksen historiikkikirjan syntyvaiheita.

Puheenjohtajan puheen jälkeen julkaistiin yhdistyksen historiikkikirja. Historiikkiajatus syntyi vuonna 2018.  Yhdistyksen hallitus päätti koota ja arkistoida yhdistyksen dokumentit ja kuvamateriaalit. Alkuvuosikymmeninä kaikki kirjoitettiin käsin vihkoihin ja päiväkirjoihin. Kirjoituskoneet ja tietokoneet tulivat käyttöön pikkuhiljaa.

Tuolloin todettiin, että 1960-luvun lopulla yhdistyksen toimintaan tulleita jäseniä on vielä mukana. Heiltä saatiin arvokasta tietoa, samoin entisiä jäseniä alkuvuosikymmeniltä haastateltiin. Henkilötunnistukseen osallistui heidän lisäkseen joukko nykyisiä jäseniä. Ahkerat martat skannasivat kuvat ja lehtileikkeet.

Historiikin kirjoittivat puheenjohtaja Maire Karttunen ja sihteeri Sirkka Rinne apunaan muut historiikkiryhmän jäsenet. Niukassa rahatilanteessa puheenjohtaja ja sihteeri päättivät ryhtyä itse ”kirjoittajiksi”. Ulkopuolista apua saatiin taittoon ja kuvien viimeistelyyn liittyvissä asioissa.

Juhlatiloihin oli asetettu käsityönäyttely sekä yhdistyksen toimintaa eri vuosikymmeninä kuvaavat neljä Ifolor-kuvakirjaa. Tuija Mod oli laatinut kuvakirjat puheenjohtajan ja sihteerin avustamana.

Historiikin julkaisun jälkeen ohjelmassa oli Anneli Ojasen ja Maija-Kaarina Salorannan kirjoittama kronikka Anneli Ojasen lukemana. Siinä käytiin hauskasti läpi yhdistyksen 70 vuotinen toiminta. Kronikka päättyy säkeeseen

On martat siis monessa mukana,

se toistuu taas monta kertaa,

ja jämtisti oomme sen takana,

että yhä aina vain vailla vertaa.

Tilaisuudessa jaettiin myös juhlamerkit ruusujen kera. Anneli Ojanen sai 50 v merkin ja Päivi Larjo 20 v merkin. Muut jaetut merkit olivat 10 v merkkejä.

Merkkien jaon jälkeen olivat vuorossa tervehdykset Itä-Helsingin marttayhdistyksiltä ja eri vuosaarelaisilta toimijoilta. Juhla päättyi kahvitarjoiluun ja yhteislauluun.

Vuosaaren Marttayhdistys ry

Maija-Kaarina Saloranta

Vuosaaren Marttayhdistys on alueen vanhin suomenkielinen yhdistys, joka aloitti toimintansa vuonna 1953 Nordsjön Marttayhdistyksen nimellä. Tuolloin Nordsjö oli pieni kylä Helsingin maalaiskunnassa. Suurin osa alueen asukkaista oli ruotsinkielisiä. Ruotsinkielinen marttayhdistys kylässä jo olikin. Paikkakunnan suurin työnantaja ja tärkeä vaikuttaja oli Saseka Oy, Lohjan Kalkki Oy:n tytäryhtiö. Kun yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvos Petter Forström, joka kansan keskuudessa tunnettiin Kalkki-Petterinä, ilmoitti kylässä tarvittavan myös suomenkielisille oma marttayhdistys, oli selvä, että yhdistys tuota pikaa myös perustettiin. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Sasekan konttoripäällikön vaimo, Paula Olssoni. Perustajajäseniä oli kahdeksan. Nykyiset vuosaarelaiset kokoontuvat erilaisiin harrastuksiin Saseka-taloon. Harva tietänee, että se oli aikoinaan yhtiön ruokala, missä myös martat kokoontuivat. Paikka suurine keittiöineen oli marttatoiminnalle aivan oiva. Nimi Saseka tulee yhtiön toimintaan liittyneistä sanoista santa, sementti ja kalkki. Kun Saseka 1980-luvun alussa lopetti toimintansa, jäivät martat ilman kokoontumispaikka. Vuosaaren seurakunnan tiloista löytyi kuitenkin uusi ”marttala”. Yhteistyö seurakunnan kanssa on sujunut hyvin. Martat hyörivätkin usein seurakunnan tilaisuuksissa apuemäntinä ja tarjoilijoina. Marttayhdistyksen alkuvuosina elettiin vielä osittain pula-aikaa. Elintarvikekorteista oli juuri päästy, raskaat sotakorvaukset maksettu, monesta hyödykkeestä oli kuitenkin puutetta. Marttojen osaamisella ja valistustoiminnalla oli kysyntää, kun opeteltiin selviytymään sodan jälkeisestä pulan sävyttämästä ajasta. Kotien ja perheiden hyvinvointi sekä kotitalouden ja käsityötaitojen arvostuksen edistäminen ovat alusta asti olleet martta-aatteen kulmakiviä. Nordsjön Marttayhdistyksellä oli myös kulttuurista kunnianhimoa. Teatteri- ja konserttimatkat olivat suosittuja. Jäsenille järjestettiin monenlaista henkistä virkistystä kuten eri aihepiirejä käsitteleviä luentoja, harrastettiin runonlausuntaa ja järjestettiin tanssikurssejakin. Myöhemmin perustettiin myös kuoro. Jokavuotinen traditio oli paikkakunnan lapsille järjestetty lastenjuhla, jonka vetonaulana oli satunäytelmä. Ohjaajina ja näyttelijöinä toimivat maan eturivin näyttelijät Kurkimoisiolla asuvat Irma Seikkula ja Toivo Mäkelä. Kun Nordsjö/Vuosaari vuonna 1966 liitettiin Helsingin kaupunkiin sen 54 kaupunginosana, tunnettiin paikallinen marttayhdistys jo nimellä Vuosaaren Marttayhdistys ry. Historiallisesta taustasta johtuen yhdistys kuuluu jäsenenä Marttapiiriliitto Uudenmaan Martat ry:hyn. Vuosi 1966 oli monella tavalla merkittävä myös paikallisille yhdistyksille. Marttatoimintakin sai aivan uutta vauhtia, kun alueelle muutti tuhansittain nuoria perheitä. Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi kertaheitolla ja keski-ikä laski. Tuolloin yhdistyksen puheenjohtajana toimi Aune Ekman, jonka toimikausi jatkui peräti 16 vuotta. Vuosaari eli 1960-luvulla vilkasta pioneeriaikaa. Alueelle oli muuttanut uutta väkeä eri puolilta Suomea. Monet heistä kaipasivat yhteisöllisyyttä, mitä esimerkiksi marttayhdistys tarjosi. Lastenkulttuurin tarve oli uudessa, lapsirikkaassa lähiössä suuri. Vielä 1960-luvulla yhdistys järjesti suosittuja lastenjuhlia, mutta pientä väkeä oli alueella niin paljon, etteivät Heteniityn kansakoulun tilat eikä marttojen voimavarat kovin pitkään riittäneet lastenjuhlaperinteen ylläpitämiseen. Yhteistoiminta paikkakunnan yhdistysten ja muitten toimijoitten välillä oli kuitenkin vilkasta. Esimerkiksi juuri marttojen aloitteesta alueen yhdistykset yhdistivät voimansa ja järjestivät yhteiset, suuren suosion saavuttaneet joulumyyjäiset, jotka jatkuivat usean vuoden ajan. Marttaliikkeen voima on ollut sen kyky uudistua ajan vaatimusten mukana. Aivan uusia haasteita yhdistystoiminnalle asettavat nykyisin usein kiireinen perhe-elämä, työelämän paineet ja nopeasti kehittyvä tekniikka. Enää ei marttojen kangaspuilla ole suurta kysyntää. Sen sijaan luennot, esitelmät, eri alojen kurssit ja kulttuuritarjonta ovat suosittuja. Toki kädentaitojakin edelleen arvostetaan. Vuosaaren Marttayhdistyksen ”kässärit” ovat helskytelleet sukkapuikkoja ahkerasti. Työn tuloksista ovat saaneet nauttia niin päiväkotilapset kuin vanhuksetkin. Pehmoiset lahjat on otettu vastaan iloisina ja kiitollisina. Innostusta herätti myös maahanmuuttajanaisille järjestetty ruuanlaittokurssi, jolla tutustuttiin suomalaisiin perinneruokiin. Martat muistavat peruskoulun päättäneitä kotitaloudesta ja käsitöistä kiinnostuneita oppilaita kahdella stipendillä. Yhdistyksen jäsenten keski-ikä on tällä hetkellä korkeahko, siksi marttailloista on siirrytty marttailtapäivien järjestämiseen. Puheenjohtajana toimii Lilja Järvinen. Yhdistyksen pitkäaikaisimmat puheenjohtajat ovat olleet Aune Ekman ja Ulla Mutikainen sekä sihteerinä Anneli Ojanen. Yksi yhdistyksen perustajajäsenistä, Anni Vuori, jaksaa korkeasta iästään huolimatta vielä osallistua yhdistyksen tilaisuuksiin. Marttaperinnettä Vuosaaressa ylläpitää myös jokin aika sitten perustettu Aurinkomartat, joka kokoontuu iltaisin Aurinkolahdessa.